Aakenuksen tunturijono on yksi Pallas-Yllästunturin kansallispuiston upeimmista alueista. Pitkä kivikkoinen tunturijono tarjoaa maisemia joka ilmansuuntaan ja on ehdottomasti kokemisen arvoinen kohde. Maastopyöräilyn suhteen Aakenuksen alue tarjoaa elämyksiä ainoastaan kokeneille pyöräilijöille. Kivikkoinen tunturialue sekä fyysisesti, että teknisesti raskaat polut tekevät reittikokonaisuudesta erittäin haastavan. Ei missään nimessä vasta-alkajien paikka maastopyöräilyyn.

Reittijälki lähtee nousemaan kohti Aakenusta Pyhäjärven p-paikalta. Ensimmäiset pari kilometriä taittuu Ylläs-Levi mtb reittiä seuraten. Heti alusta lähtien reitti nousee ja polkupohja on osittain teknistä, mutta ajettavaa. Reilun kahden kilometrin kohdalla saavutaan risteykseen mistä käännytään oikealle Vareslaen suuntaan. Tämä polku tarjoaa aitoa oikeaa maastopyöräilyä! Nousu jatkuu edelleen ja vähemmän kuljettu polku on tekninen. Polulla on myös kaatuneita puita. Ympäristö on upeaa ja maisema muuttuu metri metriltä ylöspäin ajettaessa.

Pian avotunturin maisema alkaa avautua ja näkymät ovat upeat. Myös polku on upeaa ajettavaa vaikkakin raskasta korkeuskäyrien nousua kohti Vareslakea. Ylempänä tunturissa alkaa polkupohja muuttua rakkamaiseksi, mutta kävelijöiden tekemä eroosio on kuluttanut kivikkoon ajettavaa uraa. Reittimerkinnät ovat osittain puutteellisia ja polulla pysyminen vaatii välillä keskittymistä.  Tunturissa on vanhoja reittitolppia, mutta osa niistä on jo lahonnut ja katkennut. Vaikka kivirakasta koostuva polku näyttää paikoin ajokelvottomalta, niin erityisesti läskipyörällä eteneminen onnistuu jos jaksaa puskea samalla tasapainoillen eteenpäin! Mahtavaa teknistä harjoitusta sekä kokonaisvaltainen treeni koko kehon lihaksille.

Vareslaelta reitti jatkuu kohti Pallilakea ja pian Vareslaen jälkeen Pyhäjärven tuvalta saapuva reitti yhdistyy samaan polkuun. Pyhäjärven tuvan puoleista reittiä emme suosittele maastopyöräilyyn. Pallilaen nousu on teknisesti vaikein ja muutamia talutuspaikkoja tulee eteen. Pallilaelta avautuu näkymät joka suuntaan ja tämä onkin upea paikka pitää taukoa. Polkupohjan löytäminen on isommassa kivirakassa hankalaa ja välillä vaeltajien tekemiä uria risteää moneen suuntaan. Tärkeintä on kuitenkin yrittää pysyä selkeällä polulla, ettei maasto kulu turhaan.

Pian alkaa lasku kohti Moloslehdon Porokämppää eli matka jatkuu kohti autiotupaa. Polku on suhteellisen helppoa mukavaa single track reittiä. Metsähallitus on linjannut kesällä 2019 Aakenuksen alueen reittejä uusiksi ja nyt Porokämpälle tehdään lyhyt pisto. Porokämpältä eteenpäin menevät reitit ovat suljettuja huonossa kunnossa olevien pitkoksien vuoksi. Pisto alas autiotuvalle on kuitenkin lyhyt eikä aiheuta pahemmin harmia. Tuvalta jatketaan siis vähän matkaa takaisin ja tällä kertaa ylämäkeen. Pian eteen tulee risteys mistä suunnaksi otetaan Haavepalon uusi kota!

Risteyksestä käännytään oikealle ja luvassa on täysin uusi kesällä 2019 avattu polkulinjaus. Polku on kohtuullisen raskas ajaa ja osa mutkista on todella tiukkoja. Silti polku on ajettavaa vaikka välillä on monia teknisiä haasteita! Polkupohja ei ole vielä kulunut käyttäjäpaineen alla, joten välillä joutuu katsomaan tarkemmin mihin polku jatkuu. Onneksi reitti on hyvin merkattu oranssein maalimerkein! Reitti myötäilee Moloslaen ja Vasalaen laitaa ja saapuu lopulta Totovaaran ja Haavepalon väliselle reitille. Nyt reittipohja helpottuu erittäin huomattavasti. Tästä risteyksestä reittijälki käy piston uudella Haavepalon kodalla, joka on todella upealla maisemapaikalla. Iso kiitos Metsähallitukselle taukopaikan rakentamisesta. Reittijälki kääntyy risteyksestä oikealle ja polku on nyt leveää helposti ajettavaa uraa. Vasta ennen kotaa tulee muutama kivikkoisempi osuus, mutta ne ovat hyvin lyhyitä.

Kodalta palataan samaa uraa takaisin risteykseen mistä matka jatkuu suoraan kohti Totovaaran parkkipaikkaa. Reittipohja helpottuu entisestään ja nyt edessä on vain kevyttä rullailua kohti parkkipaikkaa. Kodan rakentamisen myötä erityisesti ruskasesongin aikaan reitillä on runsaasti muitakin liikkujia. Muistetaan pitää vauhti maltillisena ja annetaan tilaa hitaammin liikkuville. Aakenuksen alueen ainoa helppo reittiosuus on Totovaaran parkkipaikka-Haavepalon kota. Jos siis haluat helpomman version hyvillä maisemilla, niin käy ajamassa ainoastaan tämä väli. Totovaaran parkkipaikalle pääsee kätevästi autolla ja opasteita seuraamalla kodalle on helppo löytää.

Aakenuksen reittikokokonaisuuden voit ajaa molemmista suunnista tai vaikka edestakaisin, mutta vaativuusluokka on tälle koko etapille erittäin vaativa. Teknistä polkua kovilla korkeuseroilla ei voi suositella ihan kaikille. Aakenuksen kivisillä poluilla on olemassa myös riski välinerikoille tai fyysisille vammoille. Läskipyörä on tälle reitille ylivoimaisesti paras vaihtoehto. Reitti tarjoaa haasteiden lisäksi upeita maisemia, erinomaisia taukopaikkoja sekä todellisen seikkailukokemuksen.

Reitin vaativuusluokka: Erittäin vaativa

Reitti kokonaisuutena soveltuu parhaiten kokeneille ja hyväkuntoisille pyöräilijöille. Reitti sisältää erittäin vaativia nousu- ja laskuosuuksia. Huomioi aina oma kunto- ja pyöräilytasosi. Vaativuusluokat ovat aktiivipyöräilijöiden tekemiä suuntaa antavia arvioita reitin vaativuustasosta.

Palveluita alueella

Korkeuskäyrä on suuntaa antava GPS:n korkeustietojen epätarkkuudesta johtuen. Korkeustietoja ei ole tarkastusmitattu.