Seikkailureittien tähti! Erittäin vaativa reittikokonaisuus, joka tarjoaa hurjan määrän haasteita, mutta on luontokokemuksena vertaansa vailla. Reitti on fyysisesti äärimmäisen vaativa ja ajamiseen on hyvä varata aikaa useampi päivä. Reittikuvauksessa käymme karkeasti läpi osuuksia, mutta kovin yksityiskohtaista kuvausta tästä ei tehdä. Pitkää ja erittäin vaativaa reittiä ei voi suositella kuin kokeneille maastopyöräharrastajille. Hetta–Pallas osuuden kuvaus löytyy erillisenä reittivalikoimastamme, joten voit tutkia sieltä tarkemmin kyseisen osuuden.

Hetta-Pallas on yksi vaativimmista reittiosuuksista, koska polku on hyvin teknistä. Haastavat nousut ja laskut tekevät ajamisesta fyysisesti raskasta. Kokemattomalle maastopyöräilijälle reitti on liian vaikea sillä lajia pidempään harrastaneetkin joutuvat tunkkaamaan pyörää useampaan otteeseen. Ensimmäiset 25 km ovat helpoimmat kilometrit vaikka Pyhäkeron nousu on kova. Alkunoususta iso osa on sorastettua polkua. Kaikista haastavin osuus alkaa Pahakurusta etelään. Polkupohja on huomattavasti teknisempää tästä eteenpäin sekä reitin vaikeimmat nousut ovat edessä. Lumikero tarjoaa Hetta–Pallas reitin haastavimman nousun! Hotelli Pallaksen ravintolapalvelut tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden ruokailuun.

Pallas-Ylläs väli on myös vaativaa polkua, mutta matkan varrella on helpottavia osuuksia. Pallakselta reitti jatkuu Lommoltunturin P-paikalle. Osuus on erittäin tekninen juurakkopolku. P-paikalta tämä jälki jatkaa Sammaltunturin reittipohjaa, joka on leveää hiekkatietä sekä latupohjaa. Erinomainen mahdollisuus antaa keholle levollisempaa ajoa. Sammaltunturista päädytään Jerikselle mistä matka jatkuu tietä pitkin Rauhalan kylään. Tiepätkä on hyvä ajaa matalalla sykkeellä ja antaa lihaksille rauhallista tasaista lepoa. Rauhalasta hypätään takaisin polkujen pariin.

Rauhalasta aina Äkäskerolle asti reitti on fyysisesti raskas. Ensin ylitetään kolme vaaraa; Kesälaki, Risulaki ja Kolvakero. Polku on pääosin ajettavaa, mutta nousua ja laskua tulee reippaasti. Muutama kivikkoisempi osuus sekä lopun jyrkkä nousu Kolvakerolle menee taluttamisen puolelle. Kolvakerolta on upea lasku alas kohti Pahtavuoman autiotupaa. Pahtavuomalta Äkäskerolle reitti vaikeutuu jälleen. Noususuuntainen reitti on teknisesti haastava ja poluilla on kaatuneita puita. Reitillä on myös kivikkoisia sekä juurakkoisia osuuksia. Kolmen vaaran ylitys vie reippaasti energiaa, joten Pahtavuoman tuvalla on järkevää pitää pidempi tauko ennen siirtymistä Äkäskerolle. Juuri ennen Äkäskeroa on jyrkkä alamäki alas Mustakerolta. Äkäskeron huipulle vievän nousun joutuu tunkkaamaan lähes koko matkalta!

Äkäskeron upean huippupolun jälkeen on tiukka laskeutuminen Peurakaltioon. Nyt saavutaan jo Ylläksen polkuverkoston pariin ja reittien vaativuusluokka helpottuu huomattavasti. Tässä vaiheessa matkaa se on erittäin tervetullutta vaihtelua! Ainoa haastavampi osuus ennen Yllästä on Kutujärven tuvan suunnalta nousu Kukastunturin laitaan. Kivikkoinen nouseva polku on kohtuullisen tekninen sekä laskeutuminen alas kohti Kotamajaa on haastava. Ylläksen alueella reitti kiertää Kukastunturin yli Karilan risteykseen mistä suunnataan Nilivaaran poroaidan laitaa kohti Hangaskurua. Hangaskurusta jatketaan kohti Kotamajaa, mutta ennen Kotamajaa käännytään Ylläs-Levi reitille. Edessä on viimeinen teknisempi osuus kohti Pyhäjärveä. Polku Pyhäjärvelle on helppo verrattuna matkan haasteisiin ja kovimmat juurakot tulevat vastaan ihan lopussa Pyhäjärven rannalla.

Reittijälki jatkuu Pyhäjärveltä hiekkatietä pitkin Aakenuksentielle. Ylläs–Levi reitin ketunlenkki on jätetty tästä reitistä pois, mutta sen voi halutessaan ajaa. Pyhäjärven P-paikalta opasteet ohjaavat Aakenustunturin laitaan ketunlenkille, mutta tämä reittijälki jatkaa suoraan hiekkatielle. Lyhyen asfalttitieosuuden jälkeen hiekkatie jatkuu Aakenusjärvelle ja kohti Homevaaraa. Koko loppumatka Pyhäjärveltä Leville asti on pääosin erittäin helppoa hiekkatietä tai leveää latupohjaa. Nyt voi jo huokaista helpotuksesta, jos jaloissa on vielä virtaa!

Reittikokonaisuus on erittäin vaativa ja vaikka tämä GPS-jälki on ajettu yhtä soittoa (kokonaisaika 23 tuntia), niin suosittelemme varaamaan reilusti aikaa reitin ajamiseen. Optimaalinen aika rauhalliseen energiaa säästävään ajoon on 3–5 vrk. Yöpyminen on tehty tällä reitillä erittäin helpoksi. Autiotupia on matkan varrella hyvin ja Pallaksella sekä Ylläksellä on tarjolla myös maksullista majoitusta. Reitti sisältää pääosin rakentamatonta erämaapolkua, mutta reitti on virallinen kesäretkeilyreitti. Kesäretkeilyreiteillä on riittävästi opasteita sekä reittimerkintöjä. Kävelijöiden kuluttamia kiertopolkuja on runsaasti Hetta–Pallas välillä, mutta isojen opasteviittojen ansiosta reitillä pysyminen on helppoa. Muista, että Pallas–Yllästunturin kansallispuiston alueella pyörällä saa ajaa ainoastaan virallisilla kesäreiteillä. Kieltoalueita ovat: Palkaskero, Pirunkuru, Varkaankuru, Kellostapulinkuru, Tuomikuru sekä Sammaltunturin huipulle vievä huoltotie.

Näin pitkä etappireitti soveltuu hyvin bikepacking-tyyliseen retkeilyyn. Retkeilyvarusteiden lisäksi mukana on hyvä olla puhelin täydellä akulla (karttasovellus/112-sovellus), varaosia pyörän korjaamiseen, multitool, pumppu, EA-pakkaus, GPS-laite, kartta (vedenkestävä), useampi vaatekerta (tunturiolosuhteet), matkaseuralainen, runsaasti evästä sekä etukäteen ilmoitettu tieto lähiomaisille käyttämästäsi reitistä aika-arviolla. Kännykän kuuluvuus alueella on hyvä, mutta satunnaisia katveita on matkan varrella. Kaikista tärkein mukana kulkeva asia on maalaisjärki. Tarkkaile omaa kuntoasi, energiatasoja ja olosuhteita! Reitin varrella on useita paikkoja joista on helppo hypätä auton kyytiin, jos matkan teko käy liian raskaaksi.

Mikäli päätät lähteä ajamaan kyseistä reittiä, niin muista noudattaa Pallas–Yllästunturin kansallispuiston sääntöjä ja ota huomioon muut kulkijat. Vaeltajat liikkuvat paljon polkujen ulkopuolella, mutta pidetään me pyöräilijät renkaat poluilla eikä rikota herkkää tunturiluontoa. Muista aina tuoda roskat pois ja runkolaukkuun sujahtaa näppärästi muidenkin roskia, jos niihin törmää poluilla. Vesipaikkoja reitin varrella on runsaasti ja yleisesti ottaen lähteet sekä virtaavat vedet ovat puhtaita. On kuitenkin jokaisen oma päätös haluaako suodattaa tai keittää juomaveden ennen käyttöä. Älä koskaan tiskaa likaisia astioita tai peseydy vedenottopaikalla!

Reitti on luontoarvoiltaan huikea aarre ja maisemat ovat Suomen parhaimpia!

Nautinnollista seikkailua!

Reitin vaativuusluokka: Erittäin vaativa

Reitti kokonaisuutena soveltuu parhaiten kokeneille ja hyväkuntoisille pyöräilijöille. Reitti sisältää erittäin vaativia nousu- ja laskuosuuksia. Huomioi aina oma kunto- ja pyöräilytasosi. Vaativuusluokat ovat aktiivipyöräilijöiden tekemiä suuntaa antavia arvioita reitin vaativuustasosta.

Korkeuskäyrä on suuntaa antava GPS:n korkeustietojen epätarkkuudesta johtuen. Korkeustietoja ei ole tarkastusmitattu.