Hetta–Pallas

Hetta–Pallas -kesäreitti on vaeltajien piireissä tunnettu klassikko, mutta maastopyöräilyn osalta se on vielä tuntemattomampi etappi. Heti alkuun on hyvä tehdä selväksi, että reitti kokonaisuutena on erittäin vaativa. Jos et selviä pitkistä kovista nousuista ja vaativista laskuista, niin reittiä ei edes kannata harkita ajavansa. Mikäli pyörän taluttaminen on mielestäsi vastenmielistä, niin tämä etappi ei sovellu sinulle. Kyseessä on lähes puhtaasti erämaareitti jonka varrella on vain lyhyitä pätkiä rakennettua polkua.

GPS-jälki ohjaa sinut liikkeelle Ounastien varresta hiekkatiesiirtymälle. Tätä vaihtoehtoa voit käyttää ellet halua siirtyä venekyydillä Hetan keskustasta Ounasjärven yli. Hiekkatiesiirtymä on n. 7 km pitkä, jonka lopuksi saavut vaellusreitin lähtöpisteeseen. Ensimmäisenä vastaan tulee Pyhäkeron tupa, mistä alkaa kesäreitin ensimmäinen kunnon nousu. Pyhäkeron ylitys vaatii rautaisia reisiä, jos sen aikoo ajaa kerrasta huipulle. Nousulla on mittaa n. 4 km ja nousumetrejä kertyy yli 300. Ylämäkeä helpottaa osittainen sorastus, joka kuitenkin loppuu ennen huippua. Ensimmäiset 20 km ovat Hetta–Pallas -kesäreitin helpoimmat kilometrit. Pahakurun tuvalta eteenpäin reitti vaikeutuu huomattavasti. Alun 20 km matkalla on ohitettu jo 4 autiotupaa, järjestyksessä Pyhäkero, Sioskuru, Tappuri (poikkeaa pääreitiltä) ja Pahakuru. Tappurin tuvan tai Pahakurun tuvan kautta pääsee Hetan ja Raattaman väliselle tielle mikäli on tarvetta keskeyttää retki!

Pahakurusta kohti Pallasta polku muuttuu erittäin haastavaksi ja useita tunkkauspaikkoja on luvassa kivikkoisella polulla Hannukuruun. Myös Hannukurusta eteenpäin joutuu pyörää taluttamaan jyrkän törmän päälle, mistä reitti lähtee nousemaan Suastunturiin. Suastunturissa polku on nautinnollisen ajettavaa ja luvassa on huljakka lasku alas Suaskurun kodalle. Suaskurussa kannattaa pitää hengähdystauko, sillä seuraavaksi on luvassa reitin vaativin nousu Lumikeron huipulle. Nousun alkuun tulee jyrkkä harju ja pyörää joutuu jälleen tunkkaamaan kunnes saavutaan kostealle tunturimaalle. Kosteikon paikkeilla pyörän selkään voi päästä, mutta ajaminen vaatii melkoisia ponnisteluja. Maastopohja muuttuu ylempänä kuivaksi tunturipoluksi, mutta viimeistään tässä vaiheessa kovat nousumetrit alkavat tuntua jaloissa. Vaeltajien kuluttamia polkuja risteää vähän joka suuntaan, joten seuraa katseella reittimerkkejä.

Lumikeron nousun haasteet tulevat ehdottomasti kertyvistä nousumetreistä, mutta myös teknisesti haastavasta polkupohjasta. Tästä syystä pidän Lumikeron valloitusta koko reitin haastavimpana nousuna. Lumikeron huippu on laaja kaksiosainen lakialue ja ennen laskua joutuu vielä nousemaan toiselle huipulle, mutta se ei enää tunnu miltään äskeisen jälkeen. Lasku on mahtava kohti raja-aitaa ja Vuontiskeroa, mutta polun pinnassa on paikoin runsaasti irtokiviä. Alamäessä saa olla erittäin tarkkana ja jarrulevyt saavat varmasti oman osansa tässä laskussa. Aidan ylityksen jälkeen luvassa on jälleen nousua, tämän ylämäen taitava kuski pääsee ajamalla. Kyseessä on Vuontiskeron laidalla kulkeva polku, joka on paikoin erittäin kivinen joten ajolinjojen valinnalla on iso merkitys. Vuontiskerolta laskeutuminen on aluksi samaa kivikkopohjaista polkua, joka muuttuu sorastetuksi baanaksi ennen Montellin majaa. Montellin majan autiotuvalta on mahdollisuus siirtyä Vuontispirtille mikäli on tarve keskeyttää retki!

Polku jatkuu sorastettuna vielä hetken aikaa nousten kohti Nammalakurua. Montellilta Nammalakuruun vievä polku on erittäin mukavaa vaihtelua sillä se on pääosin helppoa. Saapuessasi Nammalakurun tuvalle kannattaa pitää pidempi tauko sillä edessä on vielä haastavia osuuksia. Nammalakurun autiotuvalla on myös enemmän tilaa, jos haluaa pitää tauon sisätiloissa. Nammalakurun jälkeen kesäreitti lähenee päätepistettä, ja polkupohja muuttuu jälleen haastavammaksi. Kivikkoista ja juurakkoista polkua pitkin saavutaan Rihmakurun kodalle, joka on viimeinen suojaisa taukopaikka ennen Hotelli Pallakselle saapumista. Rihmakurun kodassa on oikea kamiina, ja jos olet kylmettynyt niin kodassa saat lämmöt päälle. Rihmakurusta joutuu tunkkaamaan tovin ylämäkeen ja edelleen vaeltajien kuluttamia reittejä kulkee joka suuntaan. Muista siis seurata reittiviitoitusta! Kivikkoisen tunkkauksen jälkeen polku muuttuu ajettavaksi ja nousee hitaasti kohti Taivaskeron laitaa. Reittiä pystyy ajamaan, mutta erityisesti Taivaskeron ja Pyhäkurun välissä kulkeva polku terävine kivineen pistää kuskin ja renkaat koville!

Kaiken tämän jälkeen koittaa loppulasku kohti Hotelli Pallasta. Pyhäkeron laitaa kulkeva polku on ajettavaa, mutta edelleen kannattaa olla varovainen sillä vauhti kasvaa helposti. Alamäessä on muutama kivikkoisempi osuus ennen saapumista sorastetulle polulle. Lasku hotellille rullaa mainiosti eikä tässä vaiheessa tarvitse kuin nauttia alamäestä!

Reilu 50 km matka tarjoaa lähes kaikkea mitä maastopyöräilyssä voi kokea! Erityisen vaikuttavan Hetta–Pallas -kesäreitistä tekevät maisemat, monipuolisuus, autiotuvat sekä ainutlaatuinen luonto. Kyseessä on 100 % seikkailureitti ja se soveltuu ainoastaan pyöräilijöille jotka ovat täysin varmoja omasta fyysisestä jaksamisestaan sekä omaavat vähintään hyvät tekniset ajotaidot. Haluamme korostaa sitä kuinka vaativa etappi on kyseessä! Hetta–Pallas -kesäreitti on maastopyöräilijälle fyysisesti erittäin raskas, teknisesti vaikea ja kalustolle brutaali.

Jos päätät lähteä yrittämään reitin ajamista, niin tässä muutama vinkki matkaan! Muista ottaa mukaan runsaasti energiaa, tarvittavat työkalut sekä varaosat pyörän korjaamiseen. Varaa myös kunnolla aikaa, älä aja kelloa vastaan. Tunturissa sää voi olla kesälläkin armoton ja siksi mukana kannattaa pitää tuulen ja sateen kestäviä kuoriasuja. Varusteisiin tulee myös kuulua ensiapupakkaus ja täyteen ladattu kännykkä karttasovelluksella. Lataa puhelimeen 112-sovellus. Vältä reitillä ajamista sateisella säällä, sillä kivikkoinen polkupohja on erittäin vaarallinen märällä kelillä. Ei ole häpeä keskeyttää retkeä ja siihen löytyy mahdollisuudet reitin varrelta.

Reitin vaativuusluokka: Erittäin vaativa

Reitti kokonaisuutena soveltuu parhaiten kokeneille ja hyväkuntoisille pyöräilijöille. Reitti sisältää erittäin vaativia nousu- ja laskuosuuksia. Huomioi aina oma kunto- ja pyöräilytasosi. Vaativuusluokat ovat aktiivipyöräilijöiden tekemiä suuntaa antavia arvioita reitin vaativuustasosta.

Palveluita alueella

Korkeuskäyrä on suuntaa antava GPS:n korkeustietojen epätarkkuudesta johtuen. Korkeustietoja ei ole tarkastusmitattu.